2023 syksy | Itä-Helsingin seniorit ry

Siirry sivun sisältöön

Haku

Haku

Etusivu
Yhdistys
Tapahtumat
Kuvat
- 2024
- 2023
  - 2023 syksy
- 2022
- 2021
- 2020
- 2019
- 2018
- 2017
- 2016
- 2015
Ajankohtaista
Yhteystiedot

2024
2023
- 2023 syksy
2022
2021
2020
2019
2018
2017
2016
2015

2023 syksy

14.12.23 Pikkuisen taisi emäntiä mietityttää, kuinka moni pääsee juhlaan, jonne tarjoilut oli varattu suurelle joukolle. Metro ja bussit eivät kulkenee lakon vuoksi. Iloitsimme, kun sali alkoi täyttyä. Kuva Tuula Karhumäki

14.12.23 Perinteemme mukaan komeat tonttulakkiset miehet tarjoilivat joulupuuron pöytiin. Kahvin kera nautimme myös perinteemme mukaan Fazerin lahjoittamaa Luumu-vanilja Unelma -pitkoa. Kuva Tuula Karhumäki

14.12.23 Vuoden viimeinen tilaisuutemme jouluisissa merkeissä. Joululauluja säesti Helena Kangas, joulutervehdyksen toi kirkkoherra Jukka Pakarinen. Kuvat Tuula Karhumäki

14.12.23 Ilo ja nauru on #suavarten!

Kannattaa iloita ja nauraa aina kun se on mahdollista!
Iloa voit löytää tavallisista arkisista asioista, vaikka kupillisesta kuumaa glögiä. Pikkujoulujen hervottomasta naurusta, lasten joulun odotuksesta. Hiljaisuudesta tähtitaivaan alla ja kiitollisuudesta, joka tekee hiljaa tilaa sydämeen.

Ilon voi pilata tai se voidaan varastaa. Siksi ilosta kannattaa pitää kiinni. Anna itsellesi lupa olla iloinen silloinkin, kun elämä on epävarmaa.
Tartu iloon, sillä siitä joulussa on kyse. Ilosanomasta.

Iloa ja siunausta joulunaikaan!
Terveisin Mikaelin seurakunnan väki
(Mikaelin seurakunnan sivuilta) Kuva Tuula Karhumäki

14.12.23 Iloiset "joulutonttumme" suoriutuivat loistavasti juhlatarjoilussa ja joulumielen ylläpitämisessä.
Kuva Tuula Karhumäki

14.12.23 Juhlamme kruunasi kunniamerkkien jako. Hopeisen kunniamerkin sai Anu Helpinen (oikealla). Pronssiset kunniamerkit saivat Raija Finnberg, Hilkka ja Ilkka Hakkala, Pirkko ja Olavi Pehkonen sekä Eeva Turunen-Karjalainen (ei kuvassa). Kuva Tuula Karhumäki

7.12.23 Joulukuun alussa saimme lumoutua Värien ja Valon loistosta Ateneumissa. Värejä ja Valoa – impressionismin perintö -näyttelyn intro avasi ainakin tämän viestin kirjoittajan silmät näkemään. Lisään ensimmäiseen kommenttiin näyttelyn salien tekstit Ateneumin sivuilta, jotta voit vahvistaa muistikuvaasi intron oppaamme neuvomista tavoista katsoa teoksia. Kuvien kohdalle lisään tekijän ja jotain pientä teoksesta. Näyttelyn kuvat Hannele Nuojua

7.12.23 Sali 1: ”Väri-ilottelu löysi tiensä suomalaisten taiteilijoiden kankaille vähitellen. Suomen taiteen historiassa onkin kiinnostava, noin kymmenen vuoden ajanjakso vuosina 1906–1916, jolloin lähes jokainen taiteilija uudisti palettinsa värit kirkkaammiksi.
Päästyään vauhtiin tämä muutos johti myös uusiin aihepiireihin. Kun aiemmin teoksissa oli kuvattu ahkeraa maaseudun työntekoa tai erämaaluonnon ainutlaatuisuutta, nyt keskiöön nousivat keskiluokkaisen elämän mukavuudet.
Monet uudet aiheet, kuten kaupunkien puistot ja aukiot, ihmisiä kuhisevat torit, katunäkymät sekä auringonotto, alastomuus ja kimmeltävät merenrannat, kiinnostivat taiteilijoita.”

Teksti: Näyttelyn kuraattorit;
Anna-Maria von Bonsdorff, Intendentti, Ateneumin taidemuseo
Marja Sakari, Museonjohtaja, Ateneumin taidemuseo. Kuva Hannele Nuojua

7.12.23 Pekka Halonen
Tuusulaa kevättalvella, 1911.
"Värejä ei pidä sekoittaa kankaalla
vaan silmän verkkokalvolla." (Sigurd Frosterus, 1917) Kuva Hannele Nuojua

Maisema taiteilijan paletilla, n. 1878-1880
Camille Pissarro
"Kun lähdet ulos maalaamaan, yritä unohtaa silmiesi edessä oleva kohde, olipa se puu, talo, pelto tai mikä tahansa. Ajattele vain, että tuossa on pieni neliö sinistä, tuossa pitkähkö keltainen juova, ja maalaa aihe juuri siltä kuin se näyttää. Juuri saman väriseksi ja muotoiseksi, kunnes se vastaa omaa naiivia vaikutelmaasi edessä olevasta maisemasta.” Glaude Monet n. 1890. Kuva Hannele Nuojua

7.12.23 Punaisia kattoja, kylän laidalla, talvi Camille Pissarro 1877
"Lukuisia kertoja ulkoilmassa maalaten Pissarro työsti Punaisia kattoja -teokseen paksuja värikerroksia korostamaan ja elävöittämään kuvapintaa. Lehdettömien hedelmäpuiden läpi nähty tiiviisti maalattu etuala ja talot kohoavat ylöspäin ja sulautuvat taustalla näkyvän Côte des Boeufs (Côte Saint-Denis) -kukkulan väreihin. Rinteessä olevien peltokaistaleiden diagonaalit toistavat ja vahvistavat kattojen viistoja linjoja ja typistävät litteää kuvatilaa entisestään."

Tekstit: Anthea Callen

"Impressionismin isäksi kutsutun Camille Pissarron Punaisia kattoja on keskeinen teos ajalta, jona Pissarro teki yhteistyötä Paul Cézannen kanssa. Pissarro oli tutustuttanut Cézannen ulkoilmamaalaukseen. Heillä oli tapana maalata yhdessä Pariisin koillispuolella Pontoisen kylässä, jossa Pissarro asui vuosina 1872–1884.
Renoir ja Monet olivat tehneet yhteistyötä porvarillisessa Argenteuilin esikaupungissa, mutta maaseudulla sijaitseva Pontoise oli välttynyt keskiluokkaistumiselta ja tarjosi anarkososialistiselle Pissarrolle hänen lempiaiheitaan, maalaiselämää ja työntekoa.
Taidemaalarin työ on pohjimmiltaan materiaalin työstämistä, mikä vertautuu talonpoikien aherrukseen maatiloillaan." Kuva Hannele Nuojua

4.12.23 Aloitimme joulukuun Johanneksen kirkossa Kilven Kuoron 110 vuotis-juhlakonsertilla. Sen tarjosi yhdistyksen uusi Oma SP -pankkimme. Kuva Tytti Pietilä

4.12.23 Pankin Helsingin toimipisteen työntekijät toivottivat tervetulleiksi. Saksofonisti Tuomas Sipponen aloitti joulumusiikin. Kuoron johtajana toimii Hanna Remes. Kuvat Tytti Pietilä
Kuuntele: En etsi valtaa, loistoa
https://www.youtube.com/watch?v=y_dinR99--c&ab_channel=KilvenKuoro

9.11.23 Vieraanamme oli ulkomaan toimittaja ja ulkomaankirjeenvaihtaja Kari Lumikero, EVP (alustavasti 😉). Hän tekee satunnaisti kirjeenvaihtajan työtä Ruotsista. Kari Lumikero kertoi humoristiseen tapaan uransa alkuvaiheista ja miten päätyi MTV:n uutistoimitukseen töihin, muistatko, siihen liittyivät mm. sanojen lyhennykset ohjeistuksissa? Aluksi Lumikero näytti 14.02.2019 MTV:n Kymmenen uutisten loppukevennyksen, jonka sisällöstä hän nosti senioritapaamisemme lopussa merkittävimmät asiat, joita yhteiskuntamme tarvitsee, että meillä olisi kaikilla turvallinen maa ja maailma. Teksti ja kuva Hannele Nuojua

9.11.23 Kari Lumikero päätti esityksensä kooten Klaudia Rahkaisen haastattelusta: Elääksemme rauhassa itsemme ja toisten kanssa arjessamme kaikkein tärkeintä ovat ystävällisyys, kärsivällisyys ja myötätunto. Toisia huomioivat käytöstavat, tervehdykset, ahkerassa käytössä sanat kiitos ja anteeksi, mitä sinulle kuuluu. Toisten näkeminen ja kuuleminen. ”Miten puhumme toisillemme.” ”Suomeen palattuamme koiramme oli aivan ihmeissään, kun vastaantulijat eivät pysähtyneet tervehtimään ja juttelemaan tai edes katsoneet kohti. Koira katse kyseli, mikä näitä ihmisiä vaivaa.”

Kirjoita selaimesi hakukenttään Klaudia Rahikainen, MTV3 Kymmenen uutiset ja näet lyhyen klipin kevennyksestä, löydät nimellä halutessasi muutakin tietoa mahdollisesti Suomen pitkäikäiseen sotaveteraaniin ja hänen teräviin näkökohtiinsa meidän tulevaisuutemme hyväksi. Kuva ja muistinvarainen kirjaus Hannele Nuojua

9.11.23 Kari Lumikero kertoi työstään maailman kriisipisteissä. Estonian uppoamisessa syyskuussa 1994 Lumikero haastatteli Turussa sairaalan luvalla hengissä selviytyneitä laivan henkilökunnan kahta jäsentä.

Hän kertoi tiiviisti työstään mm. Tsunamin aikana, jonne hän meni ensimmäisenä suomalaisena toimittajana ja havaitsi tuhon hirvittävyyden. Tunnettuna henkilönä hän oli tukena monille selviytyneille. Uutisointi sai vauhtia mm. suomalaisten pelastushenkilöiden lähettämiseen kriisialueelle. Tsunami oli yksi hirveimpiä kriisikohteita hänen työssään. Ensimmäisen kerran Suomessa uutisoitiin suomalaisten hädästä kriisialueilla.
(Keväällä 2023 piispa Eero Huovinen oli vieraanamme 9.3.23 ja kertoi toimistaan Tsunamin aikana, kun loma muuttui auttamistyöksi. Teksti ja kuva Hannele Nuojua

9.11.23 Ruotsin NATO -jäsenyyshakemuksen alkuvaiheista Lumikero kertoi mm. Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvistin äidistä, joka oli syntynyt Kuusamossa. Äiti oli sotalapsena Ruotsissa ja jäi sinne asumaan. Vanhemmiten äiti muutti Kainuuseen asumaan. Peter Hultqvist soitti vuosien ajan äidilleen ja kysyi asumisen turvallisuudesta Suomen itärajan tuntumassa. Äiti koki olonsa täysin turvalliseksi. Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, ministerin äiti antoi vastasi lyhyesti: ”Natoon ja heti!”.
Lumikero kertoi Ruotsin nuorison ja lasten jengirikollisuudesta. Lumikeron mukaan jengeihin kuuluu 30 000 nuorta ja lasta, teot ovat vakavia, liittyen huumeisiin, rikollisuuteen, raakaan väkivaltaa, pommi-iskuihin ja lasten tekemiin murhiin. Jengeihin kuuluu maahanmuuttajien perheiden Ruotsissa syntyneitä lapsia, köyhien perheiden lapsia, ahtaissa tiloissa kasvaneita, lähes ruotsinkielen taidottomien äitien lapsia, joiden sanavarasto on usein kolmevuotiaan sanaston tasolla. Väkivalta liittyy huumekauppoihin. Rahoitus rikoksiin pohjautuu petoksiin ja etuuksien huijauksiin. Jengit ovat perustaneet ”laillisia” yrityksiä. Jengirikolliset omistavat Ruotsin valtiollisia hoitokoteja, vakuutusyhtiöitä, jätehuoltolaitoksia jopa vankiloita. Kari Lumikero näytti uutisklipin nuoren henkilön tekemän pommi-iskun hyvämaineisella pientaloalueella. Iskussa kuoli ja loukkaantui vakavasti asukkaita, useita rakennuksia tuhoutui. Iskuissa joutuu kohteiksi monesti täysin ulkopuolinen henkilö, jonka nimi on sama kuin varsinaisen kohteen.

Kuuntele jengisodista uutistoimittajien podcast: Saadaanko Ruotsin jengisota loppumaan? | Mistä maailma puhuu | Yle Areena – podcastit 5.10.23 33.51 min.

Mikäli et ollut tapaamisessamme mukana, katso esim. verkosta löytyvä henkilökuva Kari Lumikerosta: Kari Lumikero | Toivomus | Yle Areena 28 min. Muistiin merkinnyt ja kuvannut Hannele Nuojua

26.10.23 Vieraanamme Maarit Dimitrow Helsingin yliopistosta. Tekstikooste, kuvat Hannele Nuojua

26.10.23 Vieraanamme Maarit Dimitrow Helsingin yliopistosta. Tekstikooste, kuvat Hannele Nuojua

26.10.23 Vieraanamme Maarit Dimitrow Helsingin yliopistosta. Lääkehoidon vaikutus ikääntyvään ja uneen.
Tekstikooste, kuvat Hannele Nuojua

26.10.23 Aloitimme kahveilla ja arpojen ostoilla yhdistyksen hyväksi. Kuumisten vaihto oli vilkasta. Sali lähes täyttyi. Kuva HNuojua

11.10.23 Taidehallissa tutustumassa KAija Aarikan 60 vuotta kestäneeseen elämäntyöhön. Kuva HNUojua

11.10.23 Luulimme tuntevamme hyvin Kaija Aarikan tuotteet. Näyttely yllätti, usea meista löysi jo lapsuudesta tuutujen tuotteiden lisäksi valtavasti uutta ja niin tuttua ja nostalgista. Kuva H.Nuojua

Netista Kaija aarikka kuvahaulla:
https://www.bing.com/images/search?

11.10.23 Taidehallissa Kaija Aarikan ja hänen puolisonsa suunnittelemat tuotteet arkeen ja juhlaan, koteihin ja julkisiin tiloihin, tuliaisaislahjat. Puuta, metallia, tekstiiliä, lasia. jakokiviä, jopa metallisia asusteita, lejuja, oppimisenvälineitä. Mihin kaikkeen taiteilijan luovuus on yltänyt. Tunnistatko kullannupu -mobiilin? Niin rakas ja tuttu tuliainen. Kuva HNuojua

5.10.23 Vieraanamme kirjailija Heli Pruuki kertoi kirjansa Sydänten piispa - Irja Askolan työskentelystä ja sisällöstä. Kirjassa on monta riemastuttavaa ja myös sydäntä riipaisevaa muistoa tämän kirkollisen alan tienraivaajasta, piispasta naisena. ”Persoonana Irja Askola oli lämmin lounatuuli, vuoropuheluun pyrkivä nainen... ” Irja Askola edusti kirkon kevättä, lupausta uudesta ajasta" byrokratiaan kangistuneeseen kirkkoon. Kuuntele Askolan kertomaa:
ttps://www.kirkkojakaupunki.fi/-/irja-askola-teki-lapsena-oivalluksen-josta-han-pitaa-edelleen-kiinni-varmaan-jumala-on-kiva-ja-ystavallinen

Kuvat Tuula Karhumäki, tekstityksen muokkaus HNuojua

5.10.23 Monille meistä korona-aika oli suuren yksinäisyyden aikaa. Moni saattoi kokea jotain samaa kuin Irja Askola, joka oli yksi naistenpäivän konsertissa tartunnan saaneista. ”Korona toi tietoisuuteeni elämän haurauden ja sen todellisuuden, että elämä ei ole ikuista ja että tuonpuoleisuuden ja tämänpuoleisuuden välissä on heiluva verho. En jaksanut edes rukoilla. Täytyi vain hiljaa luottaa siihen, että kaikki menee oikein – olenpa sitten heiluvan verhon tällä tai tuolla puolen.” Kuva Tuula Karhumäki

5.10.23 Sydänten piispa -Irja Askola oli myös runoilija. Käy lukemassa kirjallisuusblogista sivulta:
https://ruohonkortta.wordpress.com/2013/10/11/irja-askola-jos-olet-ole-nyt/
Kuva Tuula Karhumäki

21.9.23 Arno Luttinen, yli-indententti Helsingin yliopiston Geotieteiden ja maantieteen osastolta kertoi meille tulivuorten vaikutuksesta maapallon muokaajana. Kuva Hannele Nuojua

21.9.23 Arno Luttinen esitelmästä muistin virkistykseksi hänen näyttämiään kuvia. "Erityisesti olen kiinnostunut maapallon suurimmista magmapurkauksista, nk. laakiobasalteista, joita ei ole vielä tapahtunut ihmiskunnan olemassaolon aikana. Toistaiseksi viimeisin laakiobasaltin synnyttänyt purkaus tapahtui USA:n luoteisosassa n. 15 miljoonaa vuotta sitten. Yellowstonen supertulivuori on magmasysteemin hiipuva jäänne".

21.9.2023 "Oma tutkimukseni on keskittynyt jurakaudella (180 miljoonaa vuotta sitten) tapahtuneeseen laakiobasalttipurkaukseen. Valtava purkaus johti Gondwana-supermantereen hajoamiseen ja sen aikana syntyneitä laavakerrostumia on edelleen runsaasti Etelämantereella ja eteläisessä Afrikassa," Arno Luttinen. Kuvat Hannele Nuojua
Kysyin tekoälyltä yhtä kohtaa, vastaus pdf-tiedostossa (HN)

210923 kuvatekstejä ArnoLuttisen Tulivuoret-esitykseen-ChatGpt.pdf 141 KB
Tulivuorten tärkeimmät hyödyt maapallolle, selitys "geotermisen energian tuotannolle" (HN)

7.9.23 Syksyn toimint pyörähti käyntiin vilkkaalla puheensorinalla. Kuulumisia vaihdettiin kahvikupposten äärellä. Vatsassa hieman nipisteli jännityksestä yhdellä jos toisella. Tänään ladattiin Senioriliitto -App puhelimiin. Onneksi Unski ja Lea osasivat antaa opastusta kaikille yhdessä ja sitten pöydissä. Moni oli jo aiemmin ladannut ja antoi osaamistaan lähipöydissä oleville. ILahduttavaa on jakaa oppimaansa eteenpäin. Osaajia on nyt monenkertaisesti. Pyydä tarvittaessa apua! Kuva Tuula Karhumäki

7.9.23 Ohjelmavieraamme Katariina Ruuskanen valmistautuu alustamaan keskustelua ja siihen valmistautumisesta. Kuva Tuula Karhumäki

7.9.23 Edunvalvontavaltuutus eli tuen tarpeen ennakointi: Miksi tekisin edunvalvontavaltuutuksen? "Voit ennakoida tuen tarpeen ja tehdä edunvalvontavaltuutuksen siltä varalta, että et itse pysty myöhemmin hoitamaan asioitasi." Valtuutus kirjataan valtakirjaan, johon voit nimetä etukäteen, kuka saa hoitaa asioitasi ja miten niitä saa hoitaa. Kuva Tuula Karhumäki

12.9.23 Kulttuuriretkellä Ateneumissa Albert Edefeltin näyttelyssä. Jonotimme näyttelysaliin pääsyä. Erilaisia ryhmiä ja koululaisia oli runsain määrin. Vaikuttava näyttely! Kuva H.Nuojua Joko katsoit Albert Edefelt näyttelystä tehdyn ohjelman Yle Areenasta? https://areena.yle.fi/1-62107103

© Itä-Helsingin seniorit ry

Evästeet
Tehty Yhdistysavaimella

Haku

Etusivu
Yhdistys
Tapahtumat
Kuvat
- 2024
- 2023
  - 2023 syksy
- 2022
- 2021
- 2020
- 2019
- 2018
- 2017
- 2016
- 2015
Ajankohtaista
Yhteystiedot

Tällä sivustolla käytetään evästeitä. Lue lisää evästeistä.

Valitse käytettävät evästeet Välttämättömät Tilastointi Markkinointi